Marraskuu 2019

Marraskuu 2019

Itselle luvattu parin viikon aikaväli fiilisten kirjaamiseen blogiin on saanut melko musertavan alun. Tavoiteltu pari viikkoa on venynyt yli kuukauteen. Tällä(kin) kertaa on huikean hyviä selityksiä itselle, osassa on jopa hieman tekemistä todellisuuden kanssa toisten ollessa selityksiä. Vuoden vaihtuessa on tiedossa uusia tuulia työnantajan vaihtuessa. Pyrkimys saattaa nykyiset vastuut mahdollisimman hyvään malliin ennen siirtymistä on tarkoittanut päivien venymistä ja sitä myötä läppärin kanssa seurustelua merkittävästi oman tarpeen yli aiheuttaen innottomuutta koskea tietokoneeseen vapaa-ajalla.

Tavoitellut treenit on kuitenkin saatu vedettyä läpi ajankäytöllisesti. Ajanjaksoon sisältyi myös melko sitkeä flunssa aiheuttaen kokonaisen viikon täyden levon treenitaukoineen ja sitten toisen viikon erittäin kevyesti vedettynä. Mieli olisi ensimmäisen viikon jälkeen jo mielellään lähtenyt vetämään treeniä ihan tosissaan mutta tällä kertaa edettiin fiksummin ja kokonaan kunnossa ennen treenin jatkamista. Tästä osuudesta en voi ottaa kunniaa itselle, mainiota että vähän suitsitaan hölmöimpiä hommia.

Työmatkalla Lahdessa lähdin Salpausselän maisemiin lenkille vain huomatakseni että sukset olisi ollut mukava olla mukana. Keli oli aivan loistava, hiihtäjiäkin oli paljon mutta mukaan olisi mahtunut. Tästä innostuneen hiihtokausi tuli avattua seuraavalla viikolla Lempäälän tekolumella ulkolämpötilan ollessa reilut seitsemän astetta taivaalta satavan veden tahdittaessa menoa. Ei siitä varsinaista hiihdon riemua irronnut, osa ladusta oli tamppaantunut jäiseksi ja toinen puoli oli pehmeää sohjoa. Muutenkin syksyn kääntyessä pimeämmäksi ja kosteammaksi liikkuminen ulkona etenkin arkipäivisin ei ole kovin motivoivaa. Aina on pimeää kun on mahdollista treenata. Siitä syystä arkipäivien juoksu- ja fillaritreenit on tullut tehtyä sisällä lämpimässä. Vaikka tavoitteellista onkin niin harjoittelun (harrastuksen) pitää olla tekemistä joka tarjoaa iloa, kovaa treenaaminen on mukavaa mutta pimeässä märkänä oleminen ei. Kunhan saadaan lumi maahan ja pääsee oikeasti hiihtämään niin tilanne on aivan toinen.

Vaikka arki onkin täynnä kotiasioita, töitä ja treeniä niin kokonaisfiilis on oikein hyvä. Uni on hyvälaatuista, sitä on tarpeeksi, kaikkineen vointi ja palautuminen on mallillaan. Näin toki tulisikin olla nykyisellä treenikuormalla. Edelleen aika tarkalla kammalla tulee tulkittua omia tuntemuksia, pikkuhiljaa pitäisi kyetä päästämään tuosta irti ja palaamaan normaaliin jolloin kaikki on kunnossa kunnes toisin todistetaan.

Myös Emfit on samaa mieltä, ohessa poiminta viimeisen viikon ajalta.

Kaikki kunnossa! Tällä jatketaan kohti loppuviikon ja vuoden treenejä.

Comments are closed.