Viikosta oli joka tapauksessa tulossa normaalista poikkeava maanantaista perjantaihin kestävän, Helsingissä pidettävän koulutuksen myötä. Ikävästi tähän yhdistyi vielä viikonlopulta alkanut flunssa kuumeineen. Koulutuksessa kolme päivää pienessä kuumeessa ja isossa flunssassa, torstai ja perjantai olivat kuumeettomia ja olokin merkittävästi parempi.

Arkipäiviin ei tullut siis yhtään treeniä, lähinnä selviytymistä ja toipumista.

• 

Lauantaina olo vaikutti jo ihan mainiolta ja ajatuksissa oli lähteä pidemmälle mutta erittäin rauhalliselle hiihtolenkille. Lumen sulamisen ja tuulen vuoksi suurin osa lähiladuista olivat neulasten kyllästämiä että hiihtäminen ei olisi niillä ollut kovin nautinnollista. Tästä syystä lenkki lähti poikkeuksellisesti Pirkkalasta kohti Lempäälää, täällä reitti menee maakaasuputken linjausta ja ihan ladussa ei ole kiinni havupuita. Latu itsessään oli loistavassa kunnossa ja loppumatkasta alkanut räntäsadekaan ei haitannut. Oli hienoa päästä päästä pitkästä aikaa taas treenaamaan, erittäin rento reilu kolmituntinen hiihtolenkki perinteistä.

Hiihdon jälkeen seurasikin vähemmän nautinnollinen osuus. Pysäköin pakun epäviralliselle parkkialueelle missä on talvella pidetty autoja mutta sitä ei ole aurattu. Nollakeli ja auto upposi loskaan 20-30cm, hikiset vaatteet ja auto jumissa. Hetken yritin saada sitä liikkumaan mutta aika äkkiä kävi selväksi että ei se sieltä yksinään Vaimo pelasti hakemalle kotiin. Auto käytiin kaivamassa suihkun ja ruokailin jälkeen illalla lapion ja lapsityövoiman avulla pois parkkikselta.

Sunnuntaina ohjelmassa olisi ollut FTP-testi, osittain toipilaana ei tullut mieleenkään lähteä ajamaan itse testiä. Sen sijaan ajoin tunnin kevyesti trainerilla.

Tästä viikosta ei jäänyt paljoa kerrottavaam, viikko meni sairastaessa tai toipuessa. Ensi viikon maanantaista palataan takaisin normaaliin treenirytmiin. Nyt on ikävästi sairastelu haitannut talven treenejä, toinen flunssa jo tälle talvelle.