Vaikka katsoo vuotta vain harrastamisen näkökulmasta niin vuodet eivät ole toistensa kaltaisia. Tämä vuosi osoittautui sekä hyvässä että pahassa melko toisenlaiseksi kuin edellinen vuosi.

Missä nyt mennään, miltä musta tuntuu, mitä jäi vuodesta käteen? Se mihin voi vaikuttaa on tässä ja nyt – tuliko tehtyä oikeita päätöksiä? Elämänlaatua ja hyvinvointia tässä kuitenkin metsästetään.

Tässä kohtaa kävin muistuttelemassa itsellekin miltä edellinen vuosi näytti. Ei näyttänyt hyvältä, ei sitten ollenkaan. Näin se ihmismieli toimii ja pyrkii unohtamaan vähemmän miellyttävät asiat. Eivät ne kokonaan unohdu mutta painuvat taka-alalle onnistuneesti. Viime vuoden yhteenvetoon voi palata täällä.

Kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ja liikkumisen osalta vuosi oli merkittävästi parempi kuin edellinen. En kutsuisi menneen vuoden treenaamista kaikin osin tavoitteelliseksi mutta alkaa olla jo melko lähellä. Oman itsensä kuuntelu ja muun kuorman myötä treenin keventäminenkin on onnistunut, kovin hyvä en ole siinä vieläkään mutta tällä taustalla täytyy olla erityisen tarkkana.

Noin 460 tuntia on tämän vuoden saldo, tyytyväinen pitää olla. Selkeitä kevennyksiä oli muun kuorman vuoksi esimerkiksi marraskuussa, tuntien sisällä majailee kevyttä vaeltelua metsissä.

Päällimmäisenä ajatuksiin nousee liikkumisen ilon paluu, meillä on oikein mukava treeniporukka omalla kylällä jossa on kiva treenailla. Korona aiheutti omat haasteensa yhteistreeneihin mutta siltikin kokonaisuus jää ehdottoman positiiviselle.

Mahtuu vuoteen muitakin isosti vaikuttavia asioita.

Saatiin uusi palveltava, Elmo. Italian vesikoira, varsin mukava kaveri metsäilyyn. Alusta lähtien käyty vapaana metsälenkeillä, useamman tunnin pk-lenkit metsässä onnistuu jo. Elmo löytyy myös Instagramin puolelta.

Pitkäaikainen harrastaminen moottoripyörien parissa kohtasi tänä vuonna päätöksensä. Mopoiästä lähdettiin liikkeelle ajamisen ja tekniikan rassaamisen myötä. Harrastus kulki mukana eri muodoissaan useamman vuosikymmentä. Kadulla ajamiseen into ei ikinä palannut muutaman vuoden kilpaharrastamisen jälkeen. Myös tässä hommassa oli enemmän intoa kuin järkeä joten aikanaan kun kaikki rahat oli poltettu viimeistä myöten oli pakko nostaa kädet pystyyn ja todeta että seuraava vaihtoehto on tehdä merkittävästi velkaa harrastamiseen. Perheelliselle se ei oikein ollut vaihtoehto. Olihan se aivan helvetin hauskaa hommaa.

Moottoriurheilua parhaimmillaan

• 

• 

• 

• 

• 

• 

Ensimmäisessä lauseessa todettiin: Tämä vuosi osoittautui sekä hyvässä että pahassa melko toisenlaiseksi kuin edellinen vuosi. Hyvässä siinä että vuosi oli kaikinpuolin hyvä ja pahassa siinä että sitä ei isommin henkilökohtaisella tasolla mahtunut joukkoon.

Viime vuoden niputus päättyi sanoihin: Tavoitteet eivät ole kadonneet minnekään, katsotaan miten lähelle niitä päästään vuonna 2020!

Samalla ajatuksella tulevaan vuoteen – nyt ollaan taas ~450h lähempänä tavoitetta. Ensi kesästä ja kisakalenterista ei ole vielä tietoakaan, eteenpäin mennään viime vuotta paremmilla mielin ja kovemmassa kunnossa. Aivan **** mahtavaa. Hyvää alkavaa vuotta!